Fukushiman opit: Ydinvoimateollisuuteen ei voi luottaa

Kujala, 1.6.2011

 

Aikaa on kulunut riittävästi, jotta voi esittää jo joitakin johtopäätöksiä.

 

Oma kantani ydinvoimaan on muuttunut kielteiseksi.

 

Tässä kohtaa pitää mielestäni erottaa kaksi asiaa: ydinvoima ja ydinvoimateollisuus. Joku voi pitää ydinvoimaa turvallisena teknologiana, kunhan se osataan rakentaa turvallisesti. Kuitenkin ydinvoimateollisuus on se, joka huolehtii ydinvoiman toteutuksesta. Teknologia pitää nähdä heikoimman lenkin kautta eikä puhtaasti teknisenä kysymyksenä, jolloin ajatellaan kaiken menevän, niin kuin pitää.

 

Keskustelu ydinvoiman turvallisuudesta pitää mielestäni erottaa siitä keskustelusta, kuinka hyvin ydinvoimateollisuus kykenee saavuttamaan ideaalitason. Teoria ja käytäntö eivät ole yhtä. Olen itse tällä hetkellä enemmän kiinnostunut johtopäätöksistä ydinvoimateollisuuden suhteen kuin ydinvoiman suhteen. Mutta on selvää, että kielteinen ylemmän tason johtopäätös kulkeutuu alas saakka muodostuen johtopäätökseksi myös ydinvoimaa kohtaan, vaikka ydinvoimasta sinällään ei olisikaan kantaa.

 

Toinen merkittävä seikka on, että kriisi paljastaa aina toiminnan todellisen luonteen. Kriisiajan ulkopuolella yritetään tuoda esille ideaali, mutta kriisitilanne paljastaa tosiasiat. Myöskään selitys siitä, että TEPCO ei edustaisi ”keskimääräisesti” ydinvoimateollisuutta tai Fukushiman onnettomuus ei edustaisi ”keskimääräistä” vakavaa ydinvoimalaonnettomuutta ei mene läpi. Kyseessä on nimenomaan yksittäinen esimerkki, joka tyypillisesti kuvaa myös ydinvoimateollisuuden yleisiä käytänteitä.

 

Otan esille vain joitakin räikeimpiä esimerkkejä:

 

1. TEPCO vähättelee törkeällä tavalla päästöjä. TEPCO laski esimerkiksi mereen päässeet vuodot II-yksiköstä vain kuuden päivän ajalta ja perusteli tätä heikosti. Kuitenkin näistä kahdesta graafista nähdään erittäin selvästi, että meri oli saastunut jo ennen tuota kuuden päivän jaksoa. Kuvia tulkittaessa pitää myös ottaa huomioon, että mittauspisteet eivät ole välittömästi vuodon läheisyydessä. Vuodosta pitää laskea muutaman päivän viive, ennen kuin se näkyy näissä mittaustuloksissa. Näin ollen maaliskuun lopun/huhtikuun alun huippuarvot eivät luultavasti liity kyseiseen jaksoon lainkaan:

 

http://varasto.kerrostalo.huone.net/leak_1.png

http://varasto.kerrostalo.huone.net/leak_2.png

 

Todettakoon vielä sekin, etten pidä tuota vuotoa itsessään katastrofina vaan siitä tiedottamista.

 

2. Meille tavallisille ihmisille on vuosikaudet vakuuteltu, että ydinvoimassa kaikki turvamarginaalit on laskettu moninkertaisiksi. Kuitenkin Fukushimassa tsunamisuojaus oli selkeästi puutteellinen.

 

Turvamarginaaliajattelu koskee vain ajateltavissa olevia uhkia. Kuitenkin ajatus sinällään on aina vajavainen. Ajatus ei kykene ikinä ottamaan huomioon kaikkia mahdollisia seikkoja. Näin ollen tämä jo sinällään riittää tekemään turvamarginaaliajattelun merkityksettömäksi. Kun löytyy uhka, jota ei osattu ajatella, muuttuu tilanne hallitsemattomaksi. Ydinvoimalan kohdalla hallitsemattomuus muodostaa syvän kierteen.

 

Tässä tapauksessa tosin tsunamiuhka ei ollut kuvitteellinen. Vuonna 2007 TEPCO:n oma insinööri laski konservatiivisessa arviossa, että hallitsemattoman tsunamin uhan todennäköisyys on 10 prosenttia käyttöajalle:

 

The research paper concluded that there was a roughly 10 percent chance that a tsunami could test or overrun the defenses of the Fukushima Daiichi nuclear power plant within a 50-year span based on the most conservative assumptions.

 

http://www.reuters.com/article/2011/03/30/us-japa-nuclear-risks-idUSTRE72S2UA20110330?pageNumber=1

 

Pitäisikö ydinvoimateollisuuden koskaan käyttää muita kuin konservatiivisia arvioita? Ja onko 10 prosentin todennäköisyys luku, joka ydinvoiman suhteen on hyväksyttävä?

 

Vuonna 2009 TEPCO:a varoitettiin ulkopuolelta tsunamiuhasta, eikä mitään tehty taaskaan:

 

A researcher said Saturday he had warned two years ago about the possible risk of a massive tsunami hitting a nuclear power plant in Japan, but Tokyo Electric Power Co., the operator of the Fukushima Daiichi nuclear plant crippled by the March 11 earthquake and ensuing tsunami, had brushed off the warning.

 

http://english.kyodonews.jp/news/2011/03/81265.html

 

Tässä kohtaa on taas todettava, että suurin ongelma on taas se, ettei asioista puhuta oikeilla nimillä. Jos tiedotettaisiin ihmisille, että tsunami voi tulla koska tahansa ja tehdä laitoksesta romua, tiedotus olisi asianmukaista. Silloin jätettäisiin ihmisille itselleen harkintavalta, miten suhtautua tuohon tietoon.

 

3. Ydinvoiman kohdalla puhutaan aina siitä, kuinka ajatellaan hiukan pitemmälle. Kun jokin suojaus pettää, on olemassa jo seuraava suojaus. Järkevä ydinvoimalasuunnittelu lähtisi siitä, että hyväksytään myös iso onnettomuus osaksi mahdollisia skenaarioita. Tällöin pyrittäisiin suojautumaan etukäteen myös sitä vastaan. Itse asiassa ydinvoimalasuunnittelu pitäisi aloittaa tästä pisteestä ja edetä siitä käsin vähemmän vaarallisiin mahdollisuuksiin. Se taas tarkoittaisi, että ydinvoimalan omien työntekijöiden suojelu pitäisi olla ensiarvoisen tärkeää. Ydinvoimalan suunnittelun pitäisi siis lähteä tästä pisteestä.

 

Kysymyksiä maailman ydinvoimaloista (ml. Suomen ydinvoimalat):

 

Muutamia huomioita Fukushimasta:

 

a. Henkilökohtaisia mittareita ei ollut tarpeeksi (mittarit pitää säilyttää tsunami-varmassa paikassa!):

 

JAPAN'S nuclear safety agency on Friday said it warned Tepco for not having enough radiation meters for all workers battling to stabilise its Fukushima nuclear plant after devices were lost in a tsunami.

 

http://www.straitstimes.com/BreakingNews/Asia/Story/STIStory_651874.html

 

b. Suojavälineitä ei ole ollut tarpeeksi:

 

The men were not even given special shoes, says Hishida. The supervisors apparently told them to simply cover their shoes with plastic bags.

 

http://www.spiegel.de/international/world/0,1518,754868,00.html

 

c. Vuonna 2001 JCO-onnettomuuden jälkeen Japanissa rakennettiin 38 miljoonalla dollarilla kuusi hienoa robottia onnettomuustilanteita varten. Vuonna 2006 robotit hyllytettiin.

 

Consequently, the robots became expendable in March 2006 when their storage periods ran out.

 

http://www.asahi.com/english/TKY201105260175.html

 

On järjetöntä, että kalliilla rahalla valmistetut robotit hyllytetään, kun ne todennäköisesti melko pienillä ylläpitokustannuksilla olisi pidetty käyttökunnossa.

Muutama Tokaimuran onnettomuuden jälkeen valmistettu robotti on kuitenkin edelleen käytössä:

 

The robot was developed by Japan's Nuclear Safety Technology Centre in association with the Ministry of Economy, Trade and Industry after the Tokaimura nuclear accident in 1999 in which two workers died.

The machine now in use is Red Monirobo; a Yellow Monirobo, which has tools for collecting dust samples and sensors for flammable gas, is expected to be deployed within the next day or so.

 

http://www.newscientist.com/blogs/onepercent/2011/03/japanese-send-robots-into-fuku.html

 

Omia robotteja Japanilla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi:

 

Four robots, including iRobot's Packbot 510 and Warrior 710, left Bedford, Mass., this morning on their way to Japan, along with a team of iRobot employees to provide support, an iRobot spokesperson told me.

 

http://spectrum.ieee.org/automaton/robotics/industrial-robots/irobot-sending-packbots-and-warriors-to-fukushima

 

d. Edellisestä lähteestä: Niin uskomatonta kuin se onkin, yksi keskeinen syy oman robottituotannon vähäisyyteen oli ydinvoimalatyöntekijöiden kyselyt siitä, merkitseekö robottien käyttö ydinvoimalassa sitä, että niissä odotetaan tapahtuvan onnettomuuksia:

 

According to engineers involved in their development, however, when the manufacturers suggested to electric power companies that the robots be placed at their nuclear power plants, employees at the utilities showed much uneasiness and started asking questions.

One asked, ”Will accidents take place at nuclear power plants? What kinds of accidents? When?”

 

http://www.asahi.com/english/TKY201105260175.html

 

Tämä osoittaa, kuinka valtavassa pimennossa ydinvoimalan työntekijöitä on pidetty. Jos esitetyt kysymykset ovat olleet tällaisia, on täysin varmaa, ettei ison onnettomuuden mahdollisuudesta ole koskaan puhuttu työntekijöille eikä mitään siihen liittyvää koulutusta ole annettu.

 

Edelliset kohdat a—d jo riittävät osoittamaan, että ydinvoimateollisuutta ei kiinnosta edes omien työntekijöidensä turvallisuus/turvallisuuskoulutus. Koska näin on, miksi ydinvoimateollisuutta kiinnostaisi senkään vertaa sellaisen ihmisen turvallisuus, jollainen ei työskentele itse ydinvoimalassa? Jos ydinvoimateollisuus kykenisi saamaan edes oman työvoimansa asiat kuntoon, voisi sen puheet laajemminkin ottaa vakavasti. Näin ei näytä olevan.

 

Kohdat 1—3 riittävät osoittamaan, että ydinvoimateollisuuteen ei voi luottaa. Ydinvoimateollisuuden laatukriteerit tulee heti alussa asettaa korkealle tasolle, koska vakavan onnettomuuden kerrannaisvaikutukset ovat laajat ja ne näkyvät naapurimaissa. Sellaisesta ajatuksesta ei voi lainkaan lähteä, että ydinvoimateollisuuden sisällä olisi luotettavia ja vähemmän luotettavia toimijoita, vaan koko teollisuudenhaara täytyy nähdä laadukkaana. Teollisuudenhaara määrittyy siten heikoimman lenkin mukaan. Se ei merkitse mitään, onko TEPCO todellisuudessa ns. laadukas vai ei-laadukas toimija. TEPCO toiminnallaan edustaa koko ydinvoimateollisuutta.

 

Fukushiman onnettomuus ja sen hoito osoittaa, että ihminen ei kykene hallitsemaan ydinvoiman käyttöä riittävällä varmuudella. Erään laskelman mukaan TMI-onnettomuus USA:ssa merkitsi kasvihuonepäästöjen merkittävää lisääntymistä, koska onnettomuus jarrutti ydinvoiman leviämistä. Tämä laskelma osoittaa kuitenkin vain sen, että ydinvoimateollisuus itse on ajanut itsensä nykyiseen tilanteeseen. Jos ydinvoimalaitosten turvallisuuteen olisi alusta saakka sijoitettu nykyistä enemmän rahaa eli laitoksia olisi ajettu paljon nykyistä kauemmin tappiolla mutta ilman vakavia onnettomuuksia, olisi suhtautuminen ydinvoimaa ja ydinvoimateollisuutta kohtaan todennäköisesti kokonaisuutena pääasiallisesti myönteistä.

 

Oppirahoja vakavien onnettomuuksien muodossa ei ydinvoiman kohdalla olisi koskaan pitänyt nähdä. Nyt niitä on ollut aivan tarpeeksi sen osoittamiseen, ettei ydinvoimateollisuus hallitse prosessia.